| Discografia | Lyriikat |


Ikuinen

Kylmät seinät, harmaat kuin usvainen yö
Salit mahtavat, hiljaiset kuin hauta
Ne kantavat tarinaa, kertomusta muinaista,
Unennäköä ikuista koettavat mieleeni kirjoittaa

Suljen silmäni - "Sinut näemme" - en tahdo muistaa
Olen Ikuinen - "Saamme kostomme" - Varjot väistyköön!


Vielä kirottukin elämä päättyy
Vielä aika saa Ikuisen kiinni
Ajan kehrään kivikin murtuu

Vielä viimeinen kortti kääntyy
Vielä aika saa Ikuisen kiinni
Valon kehtoon pimeyskin vaipuu
-kuten Ikuinen

Tyhjä hauta, nimeni kivessään
Patsaat murtuneet, peittyneinä köynnöksiin
Ne kutsuvat minua, kuolematonta
Kärsivin kuiskauksin tahtovat uneen tuudittaa

Suljen korvani - "Sinut kuulemme" - en tahdo muistaa
Olen ikuinen - "Saamme kostomme" - Varjot väistyköön!


Houre

Suunnaton usva nousee taas
Lohduton kaipaus vie mukanaan
Kuin yö kuljettaa
Yksinäisyys sielussaan

Aamun kajossako nään sun hahmos häilyvän?
Vaan kun koetan koskettaa, tuo näky häviää
Aavevarjot unien mua kutsuu kuiskien
Taas ne hiljaa johdattaa houreiseen hämärään


Olkoon siis niin
Etten palata voi sinne missä
Lämpösi sai vereni virtaamaan
Olkoon siis niin
Jään yksinäisyyteeni missä
Pimeyden henget mua saa nyt kumartaa


Suunnaton usva vaeltaa
Kasvoton saattue johdattaa
Nyt yön valtikkaa
Yksinäisyys ojentaa

Aamun kajossa mä nään sun hahmos häilyvän
Vaan en koeta koskettaa, ja näky häviää
Aavevarjot unien mua kutsuu kuiskien
Taas ne hiljaa johdattaa houreiseen hämärään


Wendigo

Ikivarjoisan mättään alla
Mätänevät muinaiset maan luut
Lihattoman, luisevan käden lailla
Kurottavat taivaaseen kuolleet puut

Sammalen verhoamat surmansilmät
Harhaan astuvaa odottaa
Kalmankatkuinen hyinen harso
Hahmottomin sormin hamuaa


Yli kivisen virran
Puiden rankojen taa
Jokin seuraa
Jokin vaeltaa...


Syvälle syvään houreista reunaa
Askel varma vaarasta
Varjosta varjoon kuiskaavat äänet
Pimeys minua saalistaa


Sumeina hapuilevat käteni,
Jalkani hetteiköistä hitaat
Mieli toistaa: pakene, pakene!
Kasvoton olento minut saavuttaa